Vanha terveyskeskusmalli on keskitettyä palvelua, joka perustuu tiheisiin keskittymiin. Hyvinvointialueemme on hajanainen ja asukaskeskittymät ovat pääsääntöisesti pieniä.
Miksi terveyskeskuksista halutaan pitää kiinni? Keskusteluissa on tullut ilmi, että pelätään viimeistenkin palvelujen heikentyvän, siirtyvän kauemmas.
Mistä mielikuvan aiheuttaa?
Monessa pienessä kunnassa on ollut haasteita saada resursseja terveyskeskuksiin. Samalla pieniin paikkakuntiin ei haluta tulla terveyskeskustyöhön, koska työkuorma kasaantuu pieneen työporukkaan. Kyse ei ole vain rahasta. Esimerkiksi jos olet ainoa lääkäri, niin et voi tehdä jatkuvaa päivystystä pitkään ja raskas työkuorma on taattu päiville. Joustoa ei ole kuin omasta jaksamisesta. Tämä näkyy ja tuntuu asiakkaalle monella tavalla. Ammattitaito on hyvää. Väsyminen aiheuttaa hajamielisyyttä, keskittymisongelmia yms. Riippumatta ammatista. Lisäksi on totuttu, että rahoitusvaikeudet ovat ajaneet johtamisen leikkauksiin ja palveluita on supistettu pidemmän aikaa. Henkilökunnan jaksamisesta kirjoitin aiemmin organisaation näkökulmasta täällä.
Millä tämä ratkaistaan?
Tarvitsemme mallin, jonka lähtökohtana on kattavat palvelut laajoihin asuinalueisiin. Terveyskeskukset eivät katoa, mutta niiden toiminta muuttuu tarpeiden mukaisesti. Laajennetaan ajatusta terveyspisteisiin, mobiilisti toimiviin yksiköin, ja erilaisiin etäpalveluihin, terveyskeskusten rinnalla.
Nykyisin terveyskeskusten kiinteistöjen vaatimukset ovat kovat, ja sitä kautta kustannukset kasvavat rakentamisessa ja ylläpidossa. Kiinteistöön kannattaa sijoittaa laitteet ja välineet, jotka eivät ole helposti mukana kulkevia. Samalla palvelut keskittyvät enenevissä määrin näihin palveluihin. Vähennetään potilasvirtaa kalliista kiinteistöstä ja pienennetään hukkatilaa, esimerkiksi odotuspaikkojen tarve vähenee. Tällä saadaan jatkuvia kiinteitä kuluja vähennettyä.
Etä-, mobiili- ja terveyspiste -palvelut alkavat tuottamaan enemmän lähipalveluita. Etäpalveluista on hyviä kokemuksia Lapissa, missä etäisyydet pääsääntöisesti ovat todella pitkiä. Pohjois-Pohjanmaan alueellakin löytyy paljon vastaavaa. Etäpalveluja voidaan keskittää suuriin keskuksiin, joissa on helpompaa saada resursseja. Samalla palvelulla voidaan tukea ja konsultoida paikallisia toimijoita.
Mobiili palvelussa välineet ja hoitohenkilökunta liikkuu paikkakuntien välillä, ennakkoon määrätyn aikataulun mukaisesti. Lisänä voi olla paikallisia pienpraktiikoita. Terveyspisteet voivat olla hoitohuoneita tai praktiikoita, jotka toimivat tietyin aikavälein eripaikassa, tai isommissa paikoissa jatkuvasti. Mobiili ja kiinteissä terveyspisteissä, keskitytään varattujen aikojen kautta palveluihin. Näissä palveluissa voidaan laittaa erilaiset palvelut eri päiville, jolloin tilat pysyvät pienempinä ja kattavuus lähipalvelulle parempana.
Alueellamme on tiedossa, että palvelujen tarve tulee nousemaan tulevina vuosina. Tämän vuoksi tehokkuutta tarvitaan kulurakenteen keventämiseksi. Perussairaanhoidon tarpeiden pitää pystyä muuttumaan entistä enemmän ennakoiviksi, jotta potilaat eivät valu liian aikaisin erikoissairaanhoitoon. Moni sairaus pahenee hoitamattomana nopeasti ja perusterveydenhuolto pystyy monestikin hidastamaan sairauden etenemistä. Yllä olevat tavat säästävät siis pitkässä juoksussa ennakoivalla hoidolla. Kiinteistökulujen vaikutus alkaa heti kun järjestelyt alkavat toimimaan käytännössä ja kiinteistön tarvetta voidaan keventää.
Ei vakavat sairaudet kevyellä palvelulla ja vaativammat oikeissa olosuhteissa kohdennetusti.
Muistakaa äänestää aluevaaleissa. Minua voi äänestää numerolla 277.