Terveydenhuollon työpaikkoja on vapautunut pidemmän aikaa. Alan vetovoima heikkenee ja kokeneitakin työntekijöitä on lähtenyt entistä enemmän muuhun työhön. Trendi on ollut kasvava. Viime aikoina uusien työpaikkojen täyttäminen on ollut haastavampaa ja siksi suuremmissa laitoksissa on sisäisiä sijaisia, jotka kiertävät eri alueilla. Korona on näyttänyt, että poikkeustilanteeseen vastaaminen ja siitä palautuminen on haastavaa nykytilanteessa.
Miksi alan vetovoima on huono. Työn kuormitus vaihtelee paljon eri tehtävissä, se kuuluu työn luonteeseen. Yleiset palkankorotukset tehdään muualla kuin aluehallinnassa, joten siitä ei sen enempää. Työtä ketjutetaan paljon pätkäsopimuksilla. Ensin lyhyitä pätkiä ja kokeneempana pidempiä määräaikaisuuksia. Työntekijä ei saa minkäänlaista turvaa tulevaisuuden näkymään henkilökohtaisesti. Tämä pompottelu on raskasta niin työssä kuin henkilökohtaisessa elämässä. Perusterveydenhuollossa ollaan kovastikin velan puolella., koska kuntien rahoituspohja on ollut pääsääntöisesti heikolla pohjalla alueellamme.
Työntekijöiden työkuorma on kohtuuton aina kun tulee jokin kuormituksen kasvu. Työ on muuttunut linjastoksi, jossa potilaat kuvainnollisesti kulkevat liukuhihnalla. Potilaaseen ei ehditä välttämättä keskittyä riittävästi kiireen vuoksi. Terveydenhuollon ammattitaito on kuitenkin huippuluokkaa. Potilaat siirtyvät nopeammin erikoissairaanhoitoon, joka on huomattavasti kalliimpaa. Työn mielekkyyteen vaikuttaa lisäksi paikallinen henkilöstöjohtaminen. Keskitytäänkö riittävästi henkilöstöön, vai meneekö aika byrokratiaan ja apuvoimien järjestämiseen.
Millä tilanne korjataan. Mitään nopeaa keinoa ei ole. Alueen suuruuden hyvä puoli on, että voidaan keskittää etäpalveluja paikasta riippumatta. Hyvänä esimerkkinä puhelinpäivystys lääkärille tai sairaanhoitajalle illalla ja yöllä suuremmista yksiköistä. Hyödynnetään siis yhteisiä resursseja.
Otetaan henkilöstöjohtaminen keskiöön. Yhteisten resurssien jakamisella, resurssien lisäämisellä, esimiestyöskentelyyn panostamisella, sekä työmenetelmien kehittämisellä saadaan alaan vetovoimaisuutta. Työhyvinvoinnin panostuksella takaisinmaksu tulee suoraan poissaolojen vähentymisellä pidemmässä aikajänteessä. Työnkuvat selkeytyvät ja ylimääräinen pompottelu vähenee niin pätkätöissä kuin vakinaisten työssä.
Lähdetään muuttamaan henkilöstön hyvinvointia työterveyshuollon kanssa. Johtamisen kannalta on tärkeää löytää juurisyy, joihin tehdään lyhyen ja pitkän aikavälin korjaavat toimenpiteet. Käydään läpi esihenkilöalaissuhteen kipupisteet. Tässä esimerkiksi lyhyenvälin korjaavat toimenpiteet voivat olla toiminta ohjeet ja mallit. Pitkän aikavälin korjaavat toimenpiteet voivat olla koulutukset esihenkilöille ja alaisille yms. Samalla tavoin käydään läpi työkuorma, tilat, työmenetelmät, välineet yms. Yleensä tällainen vaatii myös kattavan työterveyspalvelujen sopimuksen.
Nämä vaalit ovat tärkeät. Tällaista tarjoaa koulutukseltaan organisaatiokonsultti ja työkseen yritysneuvontaa ja kehitystä tekevä ehdokas. Muista äänestää. Minua voit äänestää numerolla 277.